harmaa norjanhirvikoira ja meikäläinen

Hirvimetsällä on tullut käytyä vuodesta 1993 Harjumaan Riistamiesten riveissä ( hirviporukkaan osallistujia n.50 miestä ja maa-aluetta n. 9000 ha. Vuotuinen lupa määrä siinä 15 luvan paikkeilla).  Itse olen ampunut viitisentoista hirveä ( ei ole tullut niin merkittyä ylös).

 

 

 

 

 

 

 

Kesällä 2003 Kangasniemen puolella töissä olessani, tuli käytyä aina katselemassa Neuvosen Erkin luona norjanharmaan pentuja.  Ne siitä aina yksi kerrallaan vähenivät ja eikös sitä sitten tullut viimeiseksi jäänyt narttupentu kotia raahattua. Pihavahdiksi ja pojalle kesäikseksi leikkikaveriksi se tuli alunperin hommattua. Käyttelin sitä silloin tällöin kuitenkin luontoonkin tutustumassa. Seuraili hirveä pitkiäkin matkoja, mutta haukkua ei kuulunut. Pääpaino oli ajureissa ja hirvikoiran ulkoiluttaminen satunnaista.

Peukaloisen Rita pentuna 2003

 Peukaloisen Ritan ensimmäiset hirvihaukut olivat noin puolentoista vuoden iässä. Ensimmäisten kaatojen myötä tuli tietysti mieleen, että minkähänlaista se hirvikoe touhu mahtaisi olla. Syksyllä 2006 kolmessa avo kokeessa harjoiteltuamme tuli ykköstulos. Seuraavana syksynä sitten peräkkäisillä koekäynneillä tarvittavat ykköset käyttövalionarvoa varten. Rita on näyttelyissä käydessään parhaimmillaan saanut varasertin. Rita on ollut tottelevainen ja tulee viheltämällä haukulta kun on 200-300 m päässä miehestä. On ollut helppo tehdä nopeampiakin reissuja, kun ei ole tarvinnut jäädä yötä myöten kyttäämään. Hakutavaltaan  jälkitarkka  ja erittäin toimiva koira varsinkin kolari- ja haavakkohirvijahdissa. Koekäynnit lopahtivat valioarvon myötä . Hakutavan ollessa jälkitarkka tahtoo vanhalta jäljeltä etsittäessä aikaa kulua ja mahdollisuus 90 pisteisiin olla pieni.

Vuonna 2008 päätin teettää Ritalla pennut ja urokseksi valitsin kva Lazutiinan Viken.